5 kysymystä lasten korvatulehduksista

Vastaajana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta Terveystalosta.

Mikä aiheuttaa tulehduksen ja milloin epäillä korvatulehdusta?

Tulehdus syntyy, kun flunssa aiheuttaa limakalvoturvotusta nenän ja nielun alueelle ja vaikeuttaa välikorvan ilman saantia. Kun välikorva ei saa ilmaa, se kerää nestettä ja jos nesteeseen pääsee bakteereja, alkaa märkäinen korvatulehdus. Korvatulehdus alkaa useimmiten flunssan kestettyä yli kolme päivää ja sen tyypillinen oire on kipu. Pienillä vauvoilla oireet ovat usein epämääräisiä; levottomuutta, univaikeuksia, itkuisuutta, syömisvaikeuksia tai jopa ripulia.

Miksi korvatulehdus on yleinen juuri lapsilla?

Perinnölliset tekijät, kuten jos vanhemmilla on ollut paljon korvatulehduksia, kotona tupakointi ja suuri infektiokontaktien määrä, ovat altistavia tekijöitä. Joillekin lapsille kehittyy kierre, vaikkei näitä tekijöitä ole. Lasten immuniteetti ei ole vielä kehittynyttä, korvatorven toiminta ei myöskään ole kovin tehokasta. Esimerkiksi päiväkodeissa myös infektiokontaktien määrä on suuri.

Miten tulehdusta hoidetaan?

Alussa särkylääkitys on paikallaan. Jos kipu saadaan hallintaan, voidaan seurata tilannetta alussa päivän tai kaksikin. Lääkärin arvio on hyvä saada parin päivän sisällä. Jos kipua ei saada hallintaan kipulääkkein tai oireita muutoin on paljon, harkitaan antibioottia. Pieniä lapsia hoidetaan hieman herkemmin antibiooteilla, koska heidän vastustuskykynsä on heikompi.

Milloin puhkaistaan tärykalvo tai tehdään putkitus?

Puhkaisu tehdään, jos oireet ovat rajut, koska se helpottaa kipua heti. Jos tarvitaan bakteeriviljely korvasta, puhkaisu on ainut tapa saada se tehtyä. Putkitukseen mennään, jos lapsella on toistuvia akuutteja korvatulehduksia tai hänelle kehittyy liimakorva.

Onko ruokavaliosta tai lisäravinteista apua?

Yleistä infektioalttiutta ajatellen on hyvä varmistaa lapsen D-vitamiinin saanti. Hapatetut maitotuotteet ovat hyväksi, koska maitohappobakteerit suojaavat limakalvoa infektiolta. Lämmittämätön, kiinteä hunaja saattaa olla eduksi sisältämiensä entsyymien ja hyvien bakteerien takia. Hunajaa ei suositella alle yksivuotiaille eikä kovin allergisille.

Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 4/14

Teksti: Mari Kuusinen


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Ilo vie eteenpäin
Orion luottaa tulevaisuuteen
Lemmikin sydänvaivat
Nivelrikko vai reuma?
Lihas janoaa rasitusta
10 pitkän iän salaisuutta
Löydä eteisvärinä ajoissa
Nukkuminen tekee hyvää
Tukka hyvin, kaikki hyvin
Pentu tarvitsee aikaa ja huolenpitoa
Kaunis iho vauvasta vaariin
Verman on 30-vuotias lääkeyritys
10 keinoa kaunistua
Kauneuskirurgia ei ole turhamaisuutta

Tiesitkö tämän?
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi