Ole lapselle hammashoidon roolimalli

Hampaiden ja suun hoitaminen voi olla lapselle mielekästä puuhaa, kunhan siihen tottuu varhain. Lapsi seuraa vanhempiensa ja isovanhempiensa esimerkkiä, joten myös hammashoidon rutiinit usein periytyvät. Vastuu lapsen suunterveydestä on aikuisilla pitkälle kouluikään saakka.

Oletko sinäkin suukotellut vauvaa suulle, syönyt samalla lusikalla tämän kanssa tai puhdistanut tutin käyttämällä sitä suussasi? Nämä hellyydenosoitukset voivat tuntua harmittomilta, mutta niissä piilee kuitenkin riski siirtää kariesbakteereja pienokaisen suuhun.

Lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Helena Yli-Urpon mukaan hampaiden reikiintymisen riski on sitä korkeampi, mitä nuoremmalla iällä lapsi saa kariesbakteeritartunnan. Yli-Urpo hoitaa Salon terveysasemalla lapsia, jotka potevat hammaslääkäripelkoa, ja jatkokouluttaa hammaslääkäreitä lasten hammashoidosta.

- Hampaiden reikiintyminen on monen tekijän summa, jossa bakteereilla on iso rooli. Lapsella on siis hyvä olla aina oma lusikka, ja tutin voi puhdistaa vedellä huuhtoen. Vanhempien säännöllisellä ksylitolin käytöllä voidaan tutkitusti ehkäistä kariesta aiheuttavien bakteerien tarttumisriskiä, Yli-Urpo ohjeistaa.

Hampaiden hoitaminen aloitetaan heti, kun ensimmäinen maitohammas puhkeaa suuhun. Hampaat harjataan pehmeällä, vauvalle tarkoitetulla hammasharjalla kaksi kertaa päivässä. Aikuisen kannattaa pestä hampaansa samaan aikaan, jotta lapsi oppii heti rutiinin.

- Alle kolmevuotiaillakin hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä. Vain joka toisella harjauskerralla harjaan laitetaan pieni sipaisu fluorihammastahnaa. Sopiva fluoridipitoisuus tahnassa on 1000–1100 ppm.

Suurin osa pienten lasten hampaiden reikiintymisistä johtuu ruokavaliotekijöistä. Yli-Urpo kertoo, että ruoka-aikojen säännöllisyyteen totuttaminen sekä sokeripitoisten välipalojen ja janojuomien välttäminen ovat avainasioita hampaiden ehjänä pitämisessä.

- Jatkuva napostelu on haitallista hampaille. Aterioiden välillä tulisi pitää aina vähintään kahden tunnin tauko, jolloin suu ja hampaat saavat levätä. Paras janojuoma on vesi tai maustamaton kivennäisvesi. Lapselle kannattaa tarjota ksylitolia sisältäviä pastilleja jokaisen ruokailun jälkeen, jotta happohyökkäys jää mahdollisimman lyhyeksi.

Myös perinteinen karkkipäivä on fiksu valinta, kunhan siihen liittyy selvät säännöt.  Säännöstä on hyvä kertoa myös isovanhemmille ja tuttaville.

Varhaislapsuudessa vanhempi voi lisäksi innostaa lasta hammashoitoon huolehtimalla itse omasta suun terveydestään iloisella asenteella ja näyttämällä lapselle hyvää mallia suhtautumalla positiivisesti hammastarkastuksiin.

- Terveyskäyttäytymisen rutiinit on hyvä juurruttaa lapseen jo ennen uhmaikää, jolloin niistä tulee itsestään selviä, arkeen kuuluvia käytäntöjä. Hammasharja vaihdetaan riittävän usein, jotta sen käyttäminen on miellyttävää ja tehokasta. Kannattaa myös valita sellainen fluorihammastahna, jonka mausta lapsi tykkää.

Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 4/18
Teksti: Annika Kujanpää Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Krista Siegfrids: Nyt uskallan enemmän
Flunssa kuriin
Lemmikin suu kuntoon
Lapset seuraavat esimerkkiä hampaiden pesussa
Rokote on paras keino suojautua influenssalta
10 keinoa pitää suu terveenä
Tuntuuko suu kuivalta?
Vertaistuki auttoi jääkiekkoilija Teemu Ramstedtia
Probiooteilla on suotuisia vaikutuksia
Pandakakut maistuvat Pyrylle ja Lumille
Ärtyvä suoli kaipaa elämäntapamuutosta
Tähystystä ei tarvitse pelätä
10 vinkkiä vatsasta huolehtimiseen
Mikrobiomi hyvin, kaikki hyvin!

Tiesitkö tämän?
Huolellinen hammashoito ehkäisee tulehduksia
Keliakia löytyy usein sattumalta
Haavat tulehtuvat herkästi kesällä
Kaikki yliherkkyys ei ole allergiaa
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Pahanhajuinen hengitys
Närästys ja hapoton maha
Kodin haavahoitotuotteista
Antihistamiinit
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Hammastahnoissa on valinnan varaa
Vatsavaivat kuriin kuidulla
Kesän haavereihin apu kodin lääkekaapista
Puhtaat silmät ovat osa hoitoa
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi