Keliakia löytyy usein sattumalta

Vatsa tuntuu kipeältä pullan syönnin jälkeen, johtuuko se keliakiasta? Kannattaako viljatuotteita karttaa kaiken varalta? Keliakialiiton ravitsemusterapeutti Eliisa Girsén kertoo, onko keliakiaan liittyvissä uskomuksissa perää.

KELIAKIASSA ON KYSE VILJA-ALLERGIASTA.

TARUA. Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa gluteeni saa elimistön tuottamaan vasta-aineita omille soluille. Vilja-allergiassa vasta-aineita syntyy sen sijaan viljan proteiineille, ja siitä seuraa allerginen reaktio. Keliaakikko oireilee usein viiveellä gluteenille altistumisen jälkeen. Vilja-allergiasta voi parantua ajan mittaan, mutta keliakia on elinikäinen sairaus.

KELIAKIAN TUNNISTAA VATSAOIREISTA.

TOTTA JA TARUA. Vatsaoireet, kuten vatsakipu, turvotus, ripuli ja ilmavaivat, ovat tyypillisiä keliaakikolle. Oireita voi esiintyä myös ruoansulatuskanavan ulkopuolella, esimerkiksi kutiavana ihottumana, jolloin on kyse ihokeliakiasta. Muita tavanomaisia oireita ovat anemia, vitamiinipuutokset, hampaiden kiillevauriot ja osteoporoosi. Usein keliakia on lieväoireinen, ja se diagnosoidaan muiden sairauksien seulonnan yhteydessä.

ON OLEMASSA TYYPIN 1 JA 2 KELIAKIA.

TARUA. Keliakiasta puhuttaessa voidaan käyttää nimityksiä suolistokeliakia ja ihokeliakia. Moni uskoo, että pääasiassa suolistossa tai iholla ilmenevät oireet viittaavat selkeästi erityyppisiin sairauksiin. Näin ei ole, sillä myös ihokeliakiaa sairastaville tulee suolistomuutoksia gluteenille altistumisen jälkeen, vaikka suolisto-oireita ei ilmenisikään. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä, eikä keliaakikolle välttämättä tule itse havaittavia suolisto- tai iho-oireita ollenkaan.

GLUTEENITON RUOKAVALIO ON AINOA HOITOTAPA.

TOTTA. Gluteenin ehdoton välttäminen on vielä toistaiseksi ainoa tapa välttyä keliakian tulehdusreaktiolta. Keliaakikon tulee myös varmistaa, ettei ruoka ole ollut missään vaiheessa kosketuksissa gluteenia sisältävien elintarvikkeiden kanssa. Keliakiadiagnoosin saaneen kannattaa keskustella ruokavaliostaan ravitsemusterapeutin kanssa. Hän neuvoo, miten gluteenia sisältävät viljat saadaan korvattua terveellisesti. Gluteeniton ruokavalio alkaa vaikuttaa terveyteen suotuisasti muutaman kuukauden aikana, usein jo nopeamminkin.

JOKAISEN KANNATTAA VÄLTTÄÄ GLUTEENIA.

TARUA. Gluteenia sisältävistä viljoista saa tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita sekä kuitua, joka on hyväksi suoliston mikrobistolle ja toiminnalle. Viljoja täysin karttavan voi olla vaikea saada riittävästi kuitua muusta ravinnosta. Gluteenitonta ruokavaliota ei kannata kokeilla ennen kuin on käynyt testeissä keliakian varalta, sillä se vaikeuttaa keliakian diagnosointia.

KELIAKIAN VOI DIAGNOSOIDA ITSE.

TOTTA JA TARUA. Apteekeista saatavat kotitestit ovat luotettavia. Niillä voi testata helposti ja nopeasti, ovatko vasta-aineet koholla, ja hakeutua tuloksen perusteella tarvittaessa lääkäriin lisätutkimuksiin. Varsinainen keliakiadiagnoosi tehdään aikuisilla ohutsuolesta otettavasta koepalasta. Keliaakikko pääsee virallisen diagnoosin myötä hoidon seurantaan ja voi saada esimerkiksi täydentävää toimeentulotukea. Asianmukainen hoito parantaa sairastuneen elämänlaatua huomattavasti ja pienentää liitännäissairauksien ilmaantumisen riskiä.

KELIAAKIKKO KÄY SÄÄNNÖLLISESTI LÄÄKÄRISSÄ.

TOTTA. Keliaakikon on hyvä käydä 2–3 vuoden välein seurantatutkimuksessa, jossa mitataan verestä elimistön vasta-aineiden määrä. Uusi ohutsuolen koepala otetaan vuoden päästä diagnoosin saamisesta. Kokeilla varmistetaan, että suolinukka on alkanut korjaantua gluteenittoman ruokavalion ansiosta.

KELIAKIAAN SAIRASTUVAT KAIKENIKÄISET.

TOTTA. Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa. Se on harvinaisinta pikkulapsilla, ja eniten keliakiadiagnooseja tehdään vanhuksille. Keliakia on voinut olla ikäihmisellä jo pitkään,oireettomana kunnes se löydetään muun sairaanhoidon yhteydessä. Sairastumiseen liittyy perinnöllinen alttius, joten keliakiadiagnoosin,saaneen lähisukulaisten kannattaa testauttaa omat vasta-ainearvonsa.

KELIAKIA ALTISTAA MUILLE SUOLISTOSAIRAUKSILLE.

TARUA. Keliakian ja esimerkiksi tulehduksellisten suolistosairauksien välillä ei ole löydetty suoraan altistavia tekijöitä. Keliakiaan liittyy kuitenkin tutkitusti suurentunut riski sairastua muihin autoimmuunisairauksiin, kuten tyypin 1 diabetekseen, kilpirauhassairauksiin ja Sjögrenin syndroomaan. Keliakia lisää myös alttiutta muistihäiriöihin ja lapsettomuuteen.

Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 3/18
Teksti: Annika Kujanpää Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Vertaistuki auttoi jääkiekkoilija Teemu Ramstedtia
Probiooteilla on suotuisia vaikutuksia
Pandakakut maistuvat Pyrylle ja Lumille
Ärtyvä suoli kaipaa elämäntapamuutosta
Tähystystä ei tarvitse pelätä
10 vinkkiä vatsasta huolehtimiseen
Mikrobiomi hyvin, kaikki hyvin!
Metsän reunasta alkaa suunnistuspolku
Hyväkuntoinen toipuu leikkauksesta vikkelämmin
Lemmikkien rajut leikit haavoittavat
Puhdista ja suihkuttele lasten haavoja
Tunnista intiimivaivat
10 keinoa selättää matala-asteinen tulehdus
Kun tavallinen haavanhoito ei riitä

Tiesitkö tämän?
Keliakia löytyy usein sattumalta
Haavat tulehtuvat herkästi kesällä
Kaikki yliherkkyys ei ole allergiaa
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Närästys ja hapoton maha
Kodin haavahoitotuotteista
Antihistamiinit
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Vatsavaivat kuriin kuidulla
Kesän haavereihin apu kodin lääkekaapista
Puhtaat silmät ovat osa hoitoa
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi