Tähystystä ei tarvitse pelätä


Paksusuolen tähystys voi olla jopa huojentava kokemus. Mahdollisista peloista kannattaa puhua lääkärille tai hoitajalle, koska heillä on käytettävissään keinoja tilanteen helpottamiseen. Usein jo tieto auttaa.

Paksusuolen tähystys on toimenpide, jota moni jännittää. Tähystyksestä voi saada kuitenkin myös hyvän kokemuksen. Gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Lahtinen Päijät- Hämeen keskussairaalasta lupaa, että jännittäjälle on tarjolla apua eri muodoissa.

Tähystykseen valmistaudutaan tietynlaisella ruokavaliolla ja suolen tyhjentämisellä. Jotta mahdolliset pelot pysyvät hallinnassa, on olennaista ymmärtää tähystyksen tarpeellisuus sekä tietää, mitä siinä tapahtuu.

– Paksusuoli tähystetään yleensä potilaan hereillä ollessa, joten hänelle voidaan samalla kertoa, mitä aiotaan tehdä ja miksi. Tarkoituksena on välittää tunne siitä, että häntä todella autetaan. Otamme myös huomioon, että potilas voi tarvita lääkitystä heti alkuun tai tähystyksen aikana. Siksi laitamme hänelle ennen tähystystä suonikanyylin kädenselkään, Lahtinen kertoo.

AIEMPI KOKEMUS PITÄÄ KÄSITELLÄ

Samat perusasiat pätevät, jos aiemmasta tähystyksestä on jäänyt huonoja muistoja. Jos edellinen kerta on ollut kivulias, siitä voi kertoa lääkärille, jolloin tähystystiimi voi miettiä, miten seuraavaa kokemusta voidaan parantaa.

– Otamme aiemmat kokemukset ilman muuta huomioon. Tähystyskerrat eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Niin tähystäjä, laitteet kuin potilaan valmiuskin,muuttuvat. Tärkeää on, että potilaan, lääkärin ja hoitajan välille saadaan luotua hyvä tiimihenki. Silloin on hyvä mahdollisuus, että tutkimus sujuu vaivattomasti.

TÄHYSTYSTEKNIIKKA KEHITTYY

Myös kehittyvä tekniikka on tuonut helpotusta tähystyksiin. Monessa tähystyspaikassa käytetään nykyisin magneettipaikanninta, jonka avulla tähystäjä osaa ohjata tähystintä suolen mutkissa entistä paremmin, suolta venyttämättä.

Tähystyksessä suoleen puhalletaan kaasua, jotta suoli laajenee ja tähystäjä näkee paremmin. Huoneilman sijaan käytetään nykyisin usein hiilidioksidia, mikä vähentää etenkin tähystyksen jälkeisiä ilmavaivoja.

ENITEN PELOTTAVAT TULOKSET

Käytännössä tähystys tapahtuu niin, että taipuisa, valolla ja kameralla varustettu tähystin viedään peräaukosta sisälle. Sillä tarkastellaan paksusuolta ja yritetään nähdä myös ohutsuolen puolelle. Tarvittaessa suolen seinämästä otetaan koepaloja.

Jo itsessään se, että toimenpiteessä mennään intiimialueelle, voi jännittää. Jotkut taas pelkäävät pääasiassa kipua. Lahtisen mukaan kipu on ilmavaivatyyppistä, ja useimmiten tähystys on potilaalle ihan siedettävä.

– Monelle suurin pelko on siinä, mitä tutkimuksen avulla löydetään. Yhtä suuri on kuitenkin myös huojennus, kun esimerkiksi syöpää ei löydykään.

TÄHYSTYKSEEN TARVITAAN SYY

Paksusuolen tähystyksen avulla etsitään pitkäaikaisia ja vakavia sairauksia, kuten syöpää tai tulehduksellisia suolistosairauksia. Yleisimmät tähystyksen syyt ovat pitkittynyt ripuli ja verinen uloste. Joskus syynä ovat myös vatsakivut, mutta automaattisesti ne eivät edellytä tähystystä. Turhia tähystyksiä voidaan vähentää mittaamalla ulostenäytteestä kalprotektiiniarvo. Sen avulla pystytään kartoittamaan tulehduksellisten suolistosairauksien todennäköisyyttä.

– Tähystyksiä ei tehdä huvinvuoksi vaan tarvitaan sairauden epäily. Kaikkia, joilla on joskus ollut löysä vatsa, ei tarvitse tähystää. Jos ripulia ei ole, tulehduksellisen suolistosairauden riski on vähäisempi. Nuorella henkilöllä taas syöpä on epätodennäköinen vaihtoehto.

Paksusuolen syövät alkavat yleistyä vanhemmalla iällä riskitekijöistä riippuen. Lahtisen mukaan tähystys on paksusuolensyövän suhteen erinomainen seulontatapa. Siinä voidaan havaita lieviä syövän esiasteita, polyyppeja, joiden poistaminen vähentää syöpäriskiä. Suomessa syöpäseulontaa tehdään kuitenkin pääasiassa uloste- ja veritestien avulla ja tähystys vain tarvittaessa.

Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 3/18
Teksti: Oona Karhunen Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Vertaistuki auttoi jääkiekkoilija Teemu Ramstedtia
Probiooteilla on suotuisia vaikutuksia
Pandakakut maistuvat Pyrylle ja Lumille
Ärtyvä suoli kaipaa elämäntapamuutosta
Tähystystä ei tarvitse pelätä
10 vinkkiä vatsasta huolehtimiseen
Mikrobiomi hyvin, kaikki hyvin!
Metsän reunasta alkaa suunnistuspolku
Hyväkuntoinen toipuu leikkauksesta vikkelämmin
Lemmikkien rajut leikit haavoittavat
Puhdista ja suihkuttele lasten haavoja
Tunnista intiimivaivat
10 keinoa selättää matala-asteinen tulehdus
Kun tavallinen haavanhoito ei riitä

Tiesitkö tämän?
Keliakia löytyy usein sattumalta
Haavat tulehtuvat herkästi kesällä
Kaikki yliherkkyys ei ole allergiaa
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Närästys ja hapoton maha
Kodin haavahoitotuotteista
Antihistamiinit
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Vatsavaivat kuriin kuidulla
Kesän haavereihin apu kodin lääkekaapista
Puhtaat silmät ovat osa hoitoa
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi