Pandakakut maistuvat Pyrylle ja Lumille

Jättiläispandat Pyry ja Lumi ovat kotiutuneet hyvin Ähtäri Zoon Pandataloon. Pandat syövät lähinnä vain bambua, mutta varsinkin Pyry on perso herkuille. Ähtärin pandat ovat terveitä, mutta myös pandat voivat ajoittain kärsiä vatsavaivoista.

Ähtäri Zoon eläinlääkäri Heini Niinimäki kertoo jättiläispandojen kotiutumisen sujuneen hyvin. Ne tottuivat nopeasti uusin tiloihin ja hoitajiinsa. Kesällä pandapoika Pyry ja pandatyttö Lumi kiipeilivät ja leikkivät ahkerasti. Lämpimällä säällä molemmat myös kylpevät, ja varsinkin Pyry pitää vesileikeistä. Niinimäki kertoo, että Lumi on alusta alkaen ollut aktiivisempi, mutta kevätsää sai myös Pyryn toimeliaaksi. Lumi on mieltynyt palloleikkeihin.

Pandat asuvat eri aitauksissa, koska luonnossakin ne ovat yksineläjiä. Lumi ja Pyry näyttävät tulevat kuitenkin hyvin toimeen. Ähtärissä toivotaan pandojen lisääntyvän jatkossa, joten niiden annetaan aidan läpi tutustua toisiinsa, jotta kemiat saadaan toimimaan.

PANDAT SYÖVÄT LÄHES VAIN BAMBUA

– Pandoissa on eroja ja myös niiden ruokailumieltymykset vaihtelevat. Pyryllä on hyvä ruokahalu ja se on persompi herkuille eli lähinnä meillä tehdylle pandakakulle ja porkkanoille. Myös bambulajikkeista ja niiden osista jokin maistuu enemmän toiselle kuin toiselle. Mieltymys vaihtelee myös vuodenajan mukaan, Niinimäki sanoo.

Tarhoissa pandat syövät bambun lisäksi vihanneksia ja hedelmiä sekä maissi- ja riisijauhoista sekä kananmunasta, soijasta ja hivenaineista valmistettua pandakakkua.

– Luonnossa pandojen ruokavaliosta on 99 prosenttia ja tarhaolosuhteissakin vähintään 80 prosenttia bambua. Evoluution myötä eläin on kehittynyt hyväksikäyttämään juuri bambua. Vain näin panda voi hyvin. Bambuvoittoinen ruokavalio on sille elinehto, eikä se myöskään kaipaa ruokavalioon vaihtelua. Vaihtelu tulee ennemminkin ruokintatavoista. Meillä niitä ruokitaan eri paikkoihin, herkkupaloja piilotetaan tai laitetaan esimerkiksi lelujen sisään. Osa ruuasta annetaan käsittelyyn totuttamisen yhteydessä palkkiona.

Ähtäriin bambu tulee Hollannista kukkarekoilla. ProAgria selvittää parhaillaan, onko pandoille sopivien lajikkeiden kasvattaminen mahdollista ja järkevää Suomessa.

Niinimäki kertoo, että pandat ovat hyvin terveitä eläimiä, mutta niilläkin on vatsavaivoja kissojen ja koirien tapaan. Ähtärin pandat ovat olleet terveitä, eikä lääkäriä ole tarvittu kuin rutiiniloishäädöissä ja terveydentilan seurannassa.

Pandoilla voi olla suolitukoksia ja -kierteitä, kuten koirilla ja kissoillakin. Onneksi ne ovat harvinaisia, koska ne pitää leikata.

– Pandojen suolistosairauksien hoito muistuttaa koiran ja kissan hoitoa. Se, että panda on villieläin, vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka hyvin eläin näyttää oireensa ja miten sitä voidaan lääkitä. Pitää myös miettiä, missä tilanteessa tarvitaan rauhoitusta, jotta eläintä voidaan hoitaa, Niinimäki pohtii.

Pandoilla on lajityypillinen vaiva eli niin sanottu suolinukan luominen, joka aiheuttaa vatsakipua ja ruokahaluttomuutta. Yleensä tilanne laukeaa, kun panda ulostaa ison kasan suolinukkaa, ja oireilu loppuu.

– Syytä suolinukan luomiseen ei tiedetä, mutta se voi liittyä ruokavalion muutoksiin vuodenajan vaihtelun mukaan tai muuhun vastaavaan. Osaa pandoista tämä vaivaa silloin tällöin, toisia taas ei juuri koskaan. Vaiva ei ehkä ole edes sairaus, vaan kyseessä on asiaankuuluva, luonnollinen asia.

Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 3/18
Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Vertaistuki auttoi jääkiekkoilija Teemu Ramstedtia
Probiooteilla on suotuisia vaikutuksia
Pandakakut maistuvat Pyrylle ja Lumille
Ärtyvä suoli kaipaa elämäntapamuutosta
Tähystystä ei tarvitse pelätä
10 vinkkiä vatsasta huolehtimiseen
Mikrobiomi hyvin, kaikki hyvin!
Metsän reunasta alkaa suunnistuspolku
Hyväkuntoinen toipuu leikkauksesta vikkelämmin
Lemmikkien rajut leikit haavoittavat
Puhdista ja suihkuttele lasten haavoja
Tunnista intiimivaivat
10 keinoa selättää matala-asteinen tulehdus
Kun tavallinen haavanhoito ei riitä

Tiesitkö tämän?
Keliakia löytyy usein sattumalta
Haavat tulehtuvat herkästi kesällä
Kaikki yliherkkyys ei ole allergiaa
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Närästys ja hapoton maha
Kodin haavahoitotuotteista
Antihistamiinit
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Vatsavaivat kuriin kuidulla
Kesän haavereihin apu kodin lääkekaapista
Puhtaat silmät ovat osa hoitoa
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi