Parempi näkö leikkauksella

Silmien taittovirheiden ja ikänäön korjaamiseen on tarjolla useita laser- ja linssileikkaustekniikoita. Silmäkirurgia on kehittynyt paljon viime vuosina, ja yhä useampi valitsee leikkauksen päästäkseen eroon silmälaseista.

Silmäkirurgisista leikkauksista yleisimpiä ovat laser-, linssi- ja kaihileikkaukset. Laserleikkaukset ovat sopivia noin +4:n ja -10:n välillä oleviin taittovirheisiin.

Medilaserin silmäkirurgin Harri Koskelan mukaan lähes kaikkiin taitto- ja ikänäön vaivoihin löytyy sopiva tekniikka, jolla ongelmat voidaan ratkaista. Toimenpide valitaan asiakkaan näkökyvyn ja silmien rakenteen sekä leikkaustarpeen mukaan.

Silmäleikkausta edeltää aina huolellinen esitutkimus, jossa selvitetään, mikä leikkausmenetelmä on paras. Tutkimukseen kuuluu esimerkiksi tarkka näön ja taittovirheiden selvitys ja sarveiskalvon paksuuden mittaus. Itse leikkaus on nopea ja kivuton. Toimenpiteen jälkeen silmät tarkastetaan ennen kotiutusta, joka tapahtuu jo tunnin kuluttua leikkauksesta. Lääkitykseksi saa kotiin silmätippoja, joissa on kortisonia ja antibiootteja. Kontrollikäynnit ovat esimerkiksi kuukauden kuluttua ja puolen vuoden päästä.

– Silmäleikkaukset ovat turvallisia ja uusintaleikkaus tarvitaan alle prosentilla leikatuista. Komplikaatiot ovat harvinaisia, Koskela toteaa.

Yksi harvinaisista komplikaatioista on sarveiskalvon pullistuma, johon on olemassa hoitokeinoja Silmäleikkausten jälkeen saattaa esiintyä silmien kuivumista tai häikäisyherkkyyttä, jotka poistuvat vähitellen.

Suomalaiset ovat Koskelan mukaan Keski-Euroopan tasolla silmäleikkausten määrässä. Etelä-Euroopassa leikkaukset ovat yleisiä, mutta esimerkiksi Saksassa niitä tehdään meitä vähemmän.

LASERTEKNIIKKA KEHITTYY

Ensimmäinen lasertekniikka kaksikymmentäviisi vuotta sitten oli sarveiskalvon pintahiontaan perustuva PRK-menetelmä, joka on edelleenkin käytössä. Vuosituhannen vaihteessa laserleikkaukset yleistyivät Lasik-tekniikan ansiosta. Siinä sarveiskalvoon höylätään ohut läppä, jonka kautta tehdään taittovirheen korjaus mekaanisella terällä. Seuraava kehitysaskel oli Femto, joka on myös läppäleikkaus, mutta siinä ei tehdä mekaanista leikkausta silmän pintaan. Nykyisin Femtossa käytetään kahta laseria. Femtosekuntilaserilla tehdään läppä ja eximer-laserilla korjataan taittovirhe.

– Uusin laserleikkaustekniikka on Smile, jossa sarveiskalvon haava on muihin tekniikoihin verrattuna huomattavasti pienempi ja sarveiskalvon kudosta säilyy enemmän. Toimenpiteessä sarveiskalvon sisään tehdään kiinteä miinuspala, joka poistetaan pienestä aukosta, Koskela kertoo.

Medilaserissa Smile-toimenpiteitä on 50 prosenttia laserleikkauksista, Lasik-leikkauksia on 49 prosenttia ja PRK:ta yksi sadasta leikkauksesta.

Koskela toteaa, että silmäkirurgian nopea kehittyminen perustuu pitkälti laitteiden parantumiseen. Monet silmäleikkauksissa käytettävät laitteet on kehitetty ensin teollisuuden tarpeisiin.

– Saamme kiittää insinöörejä isoista edistysaskelista laitekannan kehityksessä. On käsittämätöntä, että laser pystyy tekemään 15 miljoonaa energiaiskua sekunnissa, Kaskela miettii.

LINSSI KIRURGISESTI

Linssileikkaus on käytetty menetelmä silloin, kun pitää korjata miinus- tai plusnäkö ja hajataitteisuus sekä ikääntymisen aiheuttama lähinäön heikkeneminen. Siinä mykiön tilalle asennettavilla silmänsisäisillä moniteholinsseillä näkökyky korjaantuu ja silmälaseista voidaan luopua kokonaan tai ainakin niitä tarvitaan vähemmän. Ikänäkö ei enää etene leikkauksen jälkeen.

Koska kaihileikkaukset ovat linssileikkauksia, voidaan tällä toimenpiteellä korjata myös alkava kaihi tai harmaakaihi. Leikkaus poistaa kokonaan harmaakaihin mahdollisuuden. Linssileikkaus tehdään yleensä molempiin silmiin.

– Myös linssileikkauksissa tekniikka on kehittynyt. Nyt linssit toimivat portaattomasti lähi- ja kaukonäön välillä.

Silmänsisäinen piilolinssi on vaihtoehtona silloin, kun likinäköisyys on voimakasta tai jos sarveiskalvoa ei voida enää ohentaa.

Kaihileikkaukset ovat osa luonnollista ikääntymistä. Koskela toteaakin, ettei kaihi ole sairaus. Kaihileikkauksessa kuona-aineiden samentaman mykiön tilalle asennetaan kirkas tekomykiö.

Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 1/18
Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Vertaistuki auttoi jääkiekkoilija Teemu Ramstedtia
Probiooteilla on suotuisia vaikutuksia
Pandakakut maistuvat Pyrylle ja Lumille
Ärtyvä suoli kaipaa elämäntapamuutosta
Tähystystä ei tarvitse pelätä
10 vinkkiä vatsasta huolehtimiseen
Mikrobiomi hyvin, kaikki hyvin!
Metsän reunasta alkaa suunnistuspolku
Hyväkuntoinen toipuu leikkauksesta vikkelämmin
Lemmikkien rajut leikit haavoittavat
Puhdista ja suihkuttele lasten haavoja
Tunnista intiimivaivat
10 keinoa selättää matala-asteinen tulehdus
Kun tavallinen haavanhoito ei riitä

Tiesitkö tämän?
Keliakia löytyy usein sattumalta
Haavat tulehtuvat herkästi kesällä
Kaikki yliherkkyys ei ole allergiaa
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Närästys ja hapoton maha
Kodin haavahoitotuotteista
Antihistamiinit
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Vatsavaivat kuriin kuidulla
Kesän haavereihin apu kodin lääkekaapista
Puhtaat silmät ovat osa hoitoa
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi