Oireetonkin eteisvärinä on tärkeää löytää ajoissa

Sydämen eteisvärinä yleistyy iän myötä. Usein vaiva on piilevä ja se voitaisiin löytää säännöllisellä pulssin tunnustelulla. Tämä taito on tärkeä, sillä eteisvärinä lisää oireettomanakin aivoinfarktin riskiä.

Ikääntyvien yleisimpiä sydänvaivoja ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä. Jos ihminen elää tarpeeksi vanhaksi, joku näistä kolmesta aiheuttaa hänelle melko varmasti jonkinlaisia ongelmia, toteaa kardiologian professori, ylilääkäri Juhani Airaksinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Alle 50-vuotiailla se on hyvin harvinainen, alle yhdellä prosentilla. 65 ikävuoden jälkeen eteisvärinä alkaa nopeasti lisääntyä, ja 80-vuotiaista jo 15–20 prosentilla on ainakin kohtauksittain esiintyvää eteisvärinää, Airaksinen sanoo.

Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistu kammioiden kanssa samassa tahdissa, vaan ”värisevät” paljon tiheämmin. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, ja tämän seurauksena syke on epäsäännöllinen.

Airaksisen mukaan eteisvärinässä sydämen pumppausteho alenee vain hieman ja pitempään kestettyään se ei yleensä haittaa normaalia elämää. Eteisvärinän oireet kuitenkin vaihtelevat suuresti. Jotkut eivät lainkaan huomaa rytmin epäsäännöllisyyttä, ja rytmihäiriö todetaankin sattumalta. Useimmat tuntevat epäsäännöllisen sykkeen epämiellyttävänä rinnassaan.

– On hyvin yksilöllistä, kuinka helposti eteisvärinä kroonistuu. Usein käy niin, että ihmisellä on aluksi lyhyitä kohtauksia, joita hän ei huomaa lainkaan. Vähitellen tulee pitempiä kohtauksia, jotka eivät menekään enää itsekseen ohi vaan vaativat rytminsiirron.

TUNNUSTELE PULSSIA

Eteisvärinä ei ole sinänsä vaarallista eikä se aina aiheuta tykytystuntemuksiakaan. Toistuessaan ja useita tunteja tai päiviä kestäessään oireetonkin eteisvärinä voi kuitenkin aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka voivat aivoverisuoniin kulkeutuessaan aiheuttaa aivohalvauksen.

Eteisvärinä lisääkin aivoinfarktin riskiä moninkertaisesti. Airaksinen viittaa tutkimukseen, johon osallistui noin 5 000 suomalaista aivoinfarktipotilasta, joilla kaikilla oli eteisvärinä. Viidesosalla eteisvärinä diagnosoitiin vasta siinä vaiheessa, kun he saivat aivoinfarktin. Alle 65-vuotiaista yli kolmasosalla oli tutkimuksessa aivoinfarktin taustalla oireeton eteisvärinä.

Oireeton eteisvärinä on tärkeää löytää ajoissa. Näin voitaisiin aloittaa ajoissa verenohennuslääkkeen käyttö, jolla voidaan merkittävästi vähentää aivoinfarktin vaaraa.

– Ainakin jokaisen yli 65-vuotiaan kannattaa omatoimisesti tunnustella pulssiaan. Eteisvärinään viittaavan epäsäännöllisen sydämen rytmin voi huomata ajoissa vain tunnustelemalla pulssia säännöllisesti, Airaksinen sanoo.

Ongelmana on motivaatio. Pulssin tunnustelun pitäisi muodostua samanlaiseksi rutiiniksi kuin hampaiden pesu iltaisin. Pulssi on helpoin tunnustella ranteesta tai kaulalta – eikä siihen mene aikaa kuin muutama sekunti.

– Omatoimisella pulssin tunnustelulla on yhtä paljon kansanterveydellistä merkitystä kuin säännöllisellä verenpaineen mittauksella, Airaksinen tähdentää.

RYTMINSIIRTO AUTTAA

Eteisvärinän aiheuttama tykytystuntemus on usein epämiellyttävä, mutta se toimii samalla hyvänä hälytyksenä. Jos äkillinen eteisvärinäkohtaus ilmaantuu eli sydän läpättää epätahtiin ja nopeasti, on syytä soittaa 112:een. Päivystyksessä potilaalle tehdään yleensä rytminsiirto. Rytmi käännetään normaaliin sinusrytmiin joko suonensisäisellä lääkkeellä tai sähköisesti lyhyessä nukutuksessa.

– Rytminsiirto on hyvä tehdä vuorokauden sisällä kohtauksen alusta. Mitä enemmän aikaa menee, sitä mutkikkaampi siirto on tehdä ja komplikaatioiden mahdollisuus kasvaa. Rytminsiirron lisäksi tarpeen on yleensä verenohennuslääkitys, jolla pyritään ehkäisemään aivoinfarktin mahdollisuutta, Airaksinen sanoo.

Toistuvista kohtauksista kärsiville potilaille harkitaan estolääkitystä tai katetriablaatiota. Kohtauksittainen eteisvärinä saadaan usein tällä paikallispuudutuksessa tehtävällä katetritoimenpiteellä kuriin, ja kolmella neljästä potilaasta voidaan ehkäistä uusien kohtauksien ilmaantuminen. Iäkkäillä hoitotulokset ovat keskimäärin huonommat eikä ablaatiohoitoa ole aina mahdollista tehdä.

EI ESTÄ LIIKUNTAA

Kohtauksittaisella eteisvärinällä on taipumus muuttua vuosien kuluessa pysyväksi ja usein diagnoosikin tehdään vasta siinä vaiheessa, kun eteisvärinä on jäänyt pysyväksi.

– Krooninen eteisvärinä on potilaan kannalta usein jopa turvallisempi tila kuin usein toistuvat kohtaukset, koska toistuvaan rytmin kääntämiseen normaaliksi liittyy aina myös pieniä riskejä, Airaksinen toteaa.

Lieväoireisilla potilailla on usein järkevää luopua rytminsiirtoyrityksistä, jolloin liian nopeaa pulssia rauhoitetaan lääkkeellä. Jos sydän lyö alle sata kertaa minuutissa levossa, selvitään yleensä pelkällä verenohennuslääkkeellä. Useimmiten hyvä elämänlaatu saavutetaan, jos leposyke saadaan asettumaan välille 60–100 minuutissa.

– Eteisvärinäpotilas saa tehdä kaikkea mitä haluaa, eteisvärinä ei estä liikunnan harrastamista eikä edes huippu-urheilua, korostaa Airaksinen.

– Liikunta voi tehdä hyvää, mutta ruokavaliolla eteisvärinään ei voi vaikuttaa – tosin alkoholia kannattaa nauttia korkeintaan kohtuudella. Tärkeää on hoitaa hyvin mahdollisesti taustalla olevaa verenpainetta. Eteisvärinän puhkeamista ei voi ehkäistä myöskään stressiä välttämällä.


Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 4/17
Teksti: Pirkko Soininen Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Ilo vie eteenpäin
Orion luottaa tulevaisuuteen
Lemmikin sydänvaivat
Nivelrikko vai reuma?
Lihas janoaa rasitusta
10 pitkän iän salaisuutta
Löydä eteisvärinä ajoissa
Nukkuminen tekee hyvää
Tukka hyvin, kaikki hyvin
Pentu tarvitsee aikaa ja huolenpitoa
Kaunis iho vauvasta vaariin
Verman on 30-vuotias lääkeyritys
10 keinoa kaunistua
Kauneuskirurgia ei ole turhamaisuutta

Tiesitkö tämän?
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi