Rikko vai reuma? Ikääntyvien nivelet tarvitsevat usein hoitoa

Nivelet haurastuvat väistämättä ajan myötä. Nivelruston oheneminen on tavallisesti ikääntyneen ihmisen nivelvaivojen takana. Särky, turvotus tai äkillisesti alkava kipu voivat kertoa myös varsinaisesta nivelsairaudesta tai bakteeritulehduksesta.

Niveloireita lievitetään usein itsehoitolääkkeillä sekä liike- ja liikuntaharjoituksilla. Pitkään jatkuva ja nivelen liikkumista rajoittava tai yllättäen ilman selvää syytä ilmaantuva särky ovat kuitenkin syitä käydä lääkärin vastaanotolla. Hän arvioi hoidon kiireellisyyden ja sopivan hoitotavan.

Hitaasti kehittyvän nivelkivun syynä on usein nivelrikko, reumaattinen tulehdus tai pehmytosavaiva. Niistä nivelrikko, joka tunnetaan myös nivelkulumana, on maailman yleisin nivelsairaus. Sitä sairastaa noin joka toinen 75 vuotta täyttänyt.

NIVELRIKKO JOMOTTAA

Nivelrikon tunnistaa jomottavasta kivusta, jota on polvessa, lonkkanivelessä, selkärangassa tai käsissä, etenkin sormien kärkinivelissä. Kipu pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa. Sairauden edetessä kipu voi muuttua jatkuvaksi ja haitata nukkumista.

Sairastunut nivel näyttää kovalta ja kyhmyiseltä. Sen ympärille saattaa kerääntyä nestettä, mikä ilmenee turvotuksena ja ihon punoituksena. Joskus niveltä käyttäessä voi kuulua myös rahisevaa ääntä.

Jalkojen nivelten jäykkyys hankaloittaa liikkeelle lähtemistä, kävelemistä, rappujen kiipeämistä, seisomaan nousemista ja istuutumista. Pitkälle edennyt nivelrikko vaikeuttaa esimerkiksi sukkien, housujen ja kenkien pukemista sekä varpaankynsien leikkaamista.

Nivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa, mutta siihen liittyvää särkyä ja turvotusta lievitetään kipulääkkeillä, -geeleillä ja -voiteilla. Nivelten toimintakykyä ylläpidetään ja parannetaan fysioterapeutin ohjeistamalla liike- ja liikuntaharjoittelulla.

Vaikeissa tapauksissa lääkäri voi ruiskuttaa suoraan niveleen kortisoni-, hyaluronaatti- tai hylaanivalmistetta. Mikäli pistoksista ei ole tarpeeksi apua, nivel korvataan leikkauksessa asennettavalla tekonivelellä.

REUMA ALKAA HITAASTI

Nivelreumaa eli nivelen pitkäaikaista reumaattista tulehdusta sairastavat tyypillisimmin yli 50-vuotiaat naiset. Tavallisin puhkeamisikä on noin 60 vuotta. Sairauden selvimpiä oireita ovat aamujäykkyys ja liikearkuus, jotka kestävät kerrallaan yli tunnin ajan. Lisäksi useissa nivelissä esiintyy turvotusta symmetrisesti.

Tulehdus sijaitsee tavallisesti sormien tyvi- ja keskinivelissä, päkiöissä tai ranteissa, mutta oireita voi olla myös muissa nivelissä. Muita yleisoireita ovat pitkään jatkuva väsymys, ruokahaluttomuus ja lievä kuumeilu. Oireet ilmaantuvat yleensä hitaasti.

Taudin toteaminen perustuu lääkärin tekemään arvioon potilaan kertomista oireista ja vastaanotolla tehdyn tutkimuksen tuloksista. Diagnoosin tukena käytetään laboratoriokokeita, joissa etsitään niin sanottuja reumatekijöitä. Nivelreumassa tulehdussolut ja niiden erittämät aineet vahingoittavat nivelkalvoa ja myös nivelnesteessä tapahtuu muutoksia.

Reumasairauden käynnistymisen syytä ei tunneta, mutta siihen tiedetään liittyvän perinnöllinen alttius: nivelreumaa sairastavan lähisukulainen sairastuu 2–4 kertaa todennäköisemmin. Tupakointi lisää nivelreuman riskiä miehillä lähes nelinkertaisesti. Ravinnon vaikutusta sairastumiseen tai sairauden hoidossa ei ole pystytty todentamaan tutkimuksissa.

Suurimmalla osalla nivelreumaatikoista taudin kulku vaihtelee eli sairaudessa on vuosien mittaan parempia ja huonompia jaksoja. Noin kymmenesosalla nivelreuma huononee jatkuvasti, mutta nykyisillä lääkkeillä sairauden etenemistä pystytään usein hillitsemään.

Nivelreumaa hoidetaan fysioterapialla ja lääkityksellä. Liikuntaharjoittelun on todettu useissa tutkimuksissa parantavan nivelten liikkuvuutta ja toimintakykyä. Perushoitoon kuuluu neljä erilaista lääkettä, joilla hillitään tulehdusta. Lisäksi akupunktio saattaa parantaa nivelten toimintakykyä lyhytaikaisesti.

Myös moniin pitkäaikaissairauksiin, kuten kihtiin, selkärankareumaan, sidekudostauteihin ja psoriaasiin ja virustulehduksiin, kuten nivel-, vihuri- ja parvorokkoon liittyy toistuvaa nivelsärkyä eri puolilla kehoa.


Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 4/17
Teksti: Matleena Merta Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Ilo vie eteenpäin
Orion luottaa tulevaisuuteen
Lemmikin sydänvaivat
Nivelrikko vai reuma?
Lihas janoaa rasitusta
10 pitkän iän salaisuutta
Löydä eteisvärinä ajoissa
Nukkuminen tekee hyvää
Tukka hyvin, kaikki hyvin
Pentu tarvitsee aikaa ja huolenpitoa
Kaunis iho vauvasta vaariin
Verman on 30-vuotias lääkeyritys
10 keinoa kaunistua
Kauneuskirurgia ei ole turhamaisuutta

Tiesitkö tämän?
Älä kärsi turhaan vaihdevuosista
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Keuhkokuume
Kynsisieni
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Lääkkeiden nielemiseen on saatavissa apua
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi