Vain terveenä rattiin!

Jos kaikki ajaisivat autoa vain terveinä ja hyväkuntoisina, teillämme olisi turvallisempaa liikkua. Väsynyt, sairas, juopunut tai paljon kolmiolääkkeitä käyttävä kuski on riski itselleen ja muille.

Liikennelääkäri, professori Timo Tervo on myös Liikenteen tutkijalautakunnan jäsen, joten hän tietää, mistä liikenneonnettomuudet saavat alkunsa. Kun rysähtää, syytä on usein sekä ratin takana että olosuhteissa, mutta tärkein yksittäinen tekijä on autoilijan ajokunto.

– Vaikka olisi täysin terve, ei välttämättä ole ajokunnossa. Rattiin ei kannata mennä, jos väsyttää, olo on krapulainen tai on kuumetta. Flunssassa voi nukahtaa rattiin vaikka keskellä päivää. Jos on kipeä, ei pidä ajaa. Sama koskee lääkkeitä: jos on ottanut kolmiolääkettä, ei pitäisi ollenkaan lähteä ajamaan – ainakaan lääkärin kanssa asiasta keskustelematta, hän tähdentää.

Moni uskoo kuolemaan johtavien liikenneonnettomuuksien johtuvan suurelta osin ylinopeudesta. Tervon mielestä ylinopeus ei yleensä ole olennaisin syy, vaan seuraus varsinaisesta ongelmasta, joka on usein mielenterveyden ongelma tai päihderiippuvuus. Kun niihin yhdistetään lääkkeiden käyttö ja turvalaitteiden käyttämättä jättäminen, onnettomuus- ja kuolemanriski nousevat merkittävästi.

– Alkoholistit ajavat kolareita myös selvin päin, koska he saavat alkoholin elimistöön aiheuttamien muutosten takia muita todennäköisemmin sairauskohtauksia ajaessa. Lääkäreiden tulisi ilmoittaa poliisille henkilöistä, joilla on toistuvia haimatulehduksia tai kohonneet maksa-arvot, mutta äärimmäisen harvoin niin tehdään. Nämä kuskit ovat riski liikenteessä itselleen ja muille, hän sanoo.

KORTTI KATKOLLE?

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) ajoterveysraportin mukaan noin joka toisessa Suomessa kuolemaan johtavassa liikenneonnettomuudessa sairaus on onnettomuustapahtuman välitön tai taustariski.

Lääkärit ovatkin liikenneturvallisuuden avainhenkilöitä. Kun lääkäri havaitsee potilaalla sairauden, joka aiheuttaa olennaista ajokyvyn heikkenemistä, hänen tulee lain mukaan ilmoittaa havainnostaan poliisille Trafin ohjeistuksen mukaisesti. Poliisi voi kutsua lääkärin ehdotuksesta autoilijan ajokokeeseen. Seurauksena voi olla myös määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva ajokielto. Tervon havaintojen mukaan eri erikoisalojen lääkärit suhtautuvat sairauksiin käytännössä eri tavoin.

– Näkökykyä heikentävistä silmäsairauksista ilmoitetaan lähes aina poliisille, vaikka ne ovat äärimmäisen harvoin onnettomuuksien syynä. Vakavista sydänsairauksista ja epilepsiasta ilmoitetaan usein, muttei aina. Ne lisäävät sairauskohtausten riskiä ajaessa. Kolmas ryhmä on liikenteessä ehkä vaarallisin: monet päihderiippuvuudesta, psykiatrisista ja muistisairauksista kärsivät autoilevat edelleen, vaikka nämä ryhmät ovat suhteellisen usein osallisina kolareissa, Tervo kertoo.

Ajokuntoa arvioidessa on tarpeen ottaa huomioon koko tilanne. Esimerkiksi diabetesta ei välttämättä kirjata vakavan liikenneonnettomuuden välittömäksi syyksi, mutta se voi olla mukana yhtenä taustasairauksista. Taustariskit näkyvät käytännössä esimerkiksi auton käsittelyvirheinä. Kun ajaja valitsee tietoisesti onnettomuuteen johtavan ajolinjan, taustalla on usein masennus tai muu psyykkinen sairaus.

– Sairauskohtaus johtaa tyypillisesti auton suistumiseen tieltä. Taustasairaudet liittyvät useammin onnettomuuksiin, joissa ajoneuvot törmäävät toisiinsa tai esteeseen. Osa törmäyksistä on hyvin rajuja, ja niissä menetetään ihmishenkiä, Tervo toteaa.

Mitä useampia sairauksia ajoneuvon kuljettajalla on ja mitä useampia lääkkeitä hän käyttää, sitä suurempi vaara hän on liikenteessä.

KUN LÄÄKE ON RISKI

Lääkkeet saavat aikaan paljon hyvää, mutta liikenteessä monet lääkkeet lisäävät onnettomuusriskiä. Tervon mukaan ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä ei ole mahdollista luetella aukottomasti, koska lääkkeiden vaikutukset ovat yksilöllisiä ja lisäksi niillä on yhteisvaikutuksia.

– Varsinaisten huumausaineiden lisäksi on suuri määrä reseptillä saatavia aineita, joilla on vaikutusta havainto-, arviointi- tai toimintakykyyn. Osa lääkkeistä on unettavia. Lääkkeiden ja alkoholin yhteysvaikutukset voivat olla ajokyvyn kannalta tuhoisia, hän muistuttaa.

– Esimerkiksi vanhusten sekava liikennekäyttäytyminen ei aina ole dementiaa, vaan se voi johtua myös liikaa tai väärin otetuista lääkkeistä. Iäkkäät eivät aina juo tarpeeksi, jolloin lääkkeiden vaikutus voi tehostua, hän jatkaa.

Vaarallisia yhteisvaikutuksia on etenkin punaisella kolmiolla merkityillä lääkkeillä, mutta Tervon mukaan myös esimerkiksi verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa hankaluuksia yhdessä muiden kanssa. Jos henkilöllä on käytössä 15 lääkettä, on hyvinkin mahdollista, että osa niistä on turhia tai niillä on haitallisia yhteisvaikutuksia.

Yksi ratkaisu tilanteeseen on lääkehoidon kokonaisarviointi, jollaista voi kysyä omasta apteekistaan. Erityiskoulutuksen saanut farmaseutti tai proviisori käy läpi lääkkeet ja tekee tarvittaessa lääkärille ehdotuksen muutoksista.

NÄETKÖ HYVIN?

Ajokortin saamiseksi ja voimassa pitämiseksi ikääntyessä tarvitaan todistus näöntarkastuksesta. Näön tarkkuuden ja näkökentän tulee olla vaatimusten mukaiset, eikä säännöistä tehdä poikkeuksia. Tervon mukaan kyseessä on pitkä perinne, joka ei pohjaudu kaikilta osin tutkimustietoon.

– 20–30 prosentissa kuolemaan johtavista liikenneonnettomuuksista on kyllä osasyynä havaintovirhe, mutta havaintovirheet johtuvat erittäin harvoin silmistä. Urani aikana olen ollut mukana tuhansien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien tutkinnassa, ja vain parissa–kolmessa tapauksessa on syynä ollut näkökyvyn aiheuttama havaintovirhe. Näissäkin tapauksissa kyse on ollut aivosairauden aiheuttamasta puolikenttäpuutoksesta, hän sanoo.

Tervo on itse silmälääkäri. Hänen mielestään näkökykyyn liittyviä vaatimuksia voitaisiin hieman lieventää, vaikka hän ei usko sen tapahtuvan lähiaikoina.


Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 2/17
Teksti: Maija Rauha Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Turvallisuus on kiinni asenteesta
Elämä muuttui kertaheitolla
Ihmisen herkku voi olla koiran myrkky
Nopeus on valttia myrkytystilanteissa
Näin hoidat lasten tapaturmat
Vain terveenä rattiin!
10 keinoa tapaturmien ehkäisyyn
Emme salailleet äidin sairautta
Kohti räätälöityä lääkehoitoa
Muistisairaus kiusaa lemmikkiäkin
Huimaus voi olla oire monesta
Hoivarobotti antaa lääkkeen
10 keinoa hyvään uneen
Muistisairas on yksi meistä

Tiesitkö tämän?
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertym�t
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi