Ihmisen herkku voi olla koiran myrkky

Leikkisä ja utelias luonne altistaa lemmikin myrkytyksille. Niitä aiheuttavat esimerkiksi lääkkeiden yliannostus, huonekasvien järsiminen tai koirilla vaikkapa suklaan ja ksylitolin syöminen.

Eläinlääkäri Sanna Kähkönen Oulun Eläinklinikalta toteaa, että onneksi myrkytystapauksia on vastaanotolla potilasmäärään suhteutettuna vähän. Joka kuukausi hoidetaan kuitenkin myös myrkytyksiä. Niille ovat alttiita niin pennut kuin aikuisetkin eläimet.

– Yleensä myrkytyksen syynä ovat lääkkeet. Koira on päässyt syömään esimerkiksi omistajan lääkkeitä tai omia makutablettejaan ohjeistettua enemmän, ja saanut näin yliannostuksen. Toinen yleinen syy on suklaa. Harvemmin on sitten ksylitolia, nikotiinia tai rotanmyrkkyä syöneitä lemmikkejä. Kissapotilaat ovat yleensä syöneet myrkyllisiä huonekasveja, Kähkönen kertoo.

Myrkytyspotilas on yleensä koira, koska niillä on kissoja useammin taipumus syödä kaikkea eteen osuvaa. Toisaalta osa koirille tarkoitetuista lääkkeistä, kuten permetriiniä sisältävät ulkoloislääkkeet, ovat kissoille myrkyllisiä.

OTA YHTEYS ELÄINLÄÄKÄRIIN

Myrkyt vaikuttavat yleensä eläimen keskushermostoon, ruuansulatuskanavaan, maksaan, munuaisiin tai sydän- ja verenkiertoelimistöön. Tyypillisiä oireita ovat kuolaaminen, pahoinvointi, heikkous, ripuli, kouristukset ja hengitysvaikeudet. Kähkönen muistuttaa, että oireet saattavat ilmetä vasta muutaman vuorokauden kuluttua altistuksesta.

Kähkösen mielestä lemmikin omistajan on aina syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, jos epäilee myrkytystä.

– Eläinlääkäriltä voi kysyä neuvoa, jos ei ole varma, kuinka tulisi toimia. Eläinlääkärit voivat jo puhelimessa arvioida tilannetta ja neuvoa. Aina ei siis välttämättä tarvitse tulla vastaanotolle. On kuitenkin parempi varmistaa asia eläinlääkäriltä kuin jäädä kotiin pohtimaan tilannetta.

Eläinlääkärille on oleellista kertoa, mitä eläin on syönyt, kuinka paljon, paljonko altistumisesta on kulunut aikaa, onko oireita ja millaisia ja myös se, kuinka paljon eläin painaa. Eläinlääkärin yhteystietojen on hyvä olla helposti saatavilla, jotta neuvoa voi kysyä nopeasti.

LISÄALTISTUMINEN ESTETTÄVÄ

Kähkönen kertoo, että myrkytyksen hoidossa on tärkeintä estää, ettei eläin altistu enempää myrkylle eli ei voi syödä sitä lisää. Jos myrkky on eläimen iholla, tulee se pestä ja kuivata välittömästi. Silmäaltistuksessa ensihoito on 0,9-prosenttisella keittosuolaliuoksella (NaCl) huuhtelu.

Jos eläin on syönyt syövyttäviä aineita tai on tajuton tai edes puoliksi tajuton tai kouristeleva, ei sitä saa oksennuttaa. Oksetus ei ole suositeltavaa myöskään, jos lemmikillä on hengitysvaikeuksia. Oksennuttamisesta ei toisaalta ole hyötyä, jos myrkyn syömisestä on kulunut yli tunti, koska suurin osa myrkystä on silloin jo ehtinyt ohutsuoleen asti.

Kissaa ei suositella oksennutettavaksi kotona, mutta tarvittaessa se oksennutetaan klinikalla lääkkeellisesti. Vetyperoksidi ei sovi kissalle oksennutukseen, ja suolalla oksennuttaminen on kissalla usein haastavaa ja riskialtista.

VAARAN PAIKAT

Kodista ja pihapiiristä löytyy yleensä aina jotain lemmikeille vaarallista ja myrkyllistä. Kähkönen mainitsee keskeisimmiksi kodin ongelmakohdiksi kodin kemikaalit ja huonekasvit, kuten traakkipuun ja liljat. Ihmisten herkuista suklaa ja ksylitolivalmisteet tulee pitää lemmikkien saavuttamattomissa. Yllättäen myös esimerkiksi rusinat, sipuli ja avokado ovat koirille myrkyllisiä. Kissoja houkuttaa pakkasneste.

– Koska koirat tutkivat ja syövät kaikkea, on ne hyvä pitää kytkettynä ulkoillessa. Osa koiran omistajista pitää koiralla kuonokoppaa ulkoillessa, jos se on taipuvainen syömään kaiken löytämänsä. Koiralle kannattaakin opettaa ”Jätä” tai ”Irti” -käsky.

Kissoille ja koirille myrkyllisten aineiden listoja löytyy netistä esimerkiksi Sympaatti-eläinklinikoiden verkkosivuilta osoitteesta www.sympaatti.fi/artikkelit.


Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 2/17
Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Turvallisuus on kiinni asenteesta
Elämä muuttui kertaheitolla
Ihmisen herkku voi olla koiran myrkky
Nopeus on valttia myrkytystilanteissa
Näin hoidat lasten tapaturmat
Vain terveenä rattiin!
10 keinoa tapaturmien ehkäisyyn
Emme salailleet äidin sairautta
Kohti räätälöityä lääkehoitoa
Muistisairaus kiusaa lemmikkiäkin
Huimaus voi olla oire monesta
Hoivarobotti antaa lääkkeen
10 keinoa hyvään uneen
Muistisairas on yksi meistä

Tiesitkö tämän?
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertym�t
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, p. (02) 275 0432, 040 502 1493 tai 0400 834 130 f. (02) 275 0431, toimisto@omaplus.fi