5 kysymystä aivoterveydestä

Vastaajana aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen Helsingin ja Uppsalan yliopistosta

Kaikki, mikä edistää aivojen terveyttä, vaikuttaa myös muistisairauksia ehkäisevästi tai hidastavasti. Paljonkin on tehtävissä, jotta aivomme voivat hyvin.

1. MILLAINEN RAVINTO ON HYVÄÄ AIVOILLE?

Aivot tarvitsevat monipuolista ravintoa ja tasaista verensokeria. Sekä liian korkea että liian matala verensokeri haittaavat aivojen toimintaa. Tasainen verensokeri on helpointa saavuttaa syömällä tarpeeksi usein ja kiinnittämällä huomiota hiilihydraattien laatuun. Täysjyvätuotteita suosimalla ja sokeria vähentämällä verensokeri pysyy paremmin kurissa. Reissussa on aina hyvä olla mukana pieni eväs, vaikka banaani tai muutama pähkinä, siltä varalta, että syöminen viivästyy.

Rasvan laatu on myös tärkeää. Rasvainen kala, kuten muikku, lahna, silli, sardiini, lohi tai kirjolohi, kuuluvat aivoterveelliselle lautaselle useammankin kerran viikossa. Kasviöljyjä on hyvä käyttää ruuanlaitossa esimerkiksi paistamiseen ja salaattien kastikkeina.

Yksipuolista syömistä pitäisi välttää, koska aivot tuottavat joka päivä todella monia yhdisteitä. Siellä on käynnissä kuin kemian tehdas. Värikkäät kasvikset ovat tärkeitä, ja ruuassa tulee olla myös monipuolisia proteiinilähteitä, esimerkiksi papuja, kalaa ja kananmunaa.

2. MIKÄ YHTEYS SUOLISTOLLA ON AIVOTERVEYTEEN?

Suolistossamme bakteerit pilkkovat ruokia tärkeiksi aineisosiksi, joita aivomme hyödyntävät. Näistä bakteereista kannattaa pitää huoli syömällä hapanmaitotuotteita, kuten piimää, jogurttia ja rahkaa, tarpeeksi kuitua, jota saa täysjyvätuotteista ja kasviksista, sekä bakteerien erityisesti rakastamia sipulia, valkosipulia ja purjoa. Bakteeritasapainoa voi pyrkiä ylläpitämään probiooteilla, joita ovat esimerkiksi maitohappobakteerit. Niitä saa ruuasta ja niitä voi ostaa apteekista tabletteina, kapseleina, jauheina tai tippoina.

3. MILLAISTA LIIKUNTAA SUOSITTELET?

Jokaisen olisi hyvä löytää itselleen sopivia liikuntamuotoja. Ne voivat muuttua iän myötä, joten kehotan rohkeasti kokeilemaan uutta. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoissa on parempi vaihtaa lajia kuin jättää liikunta kokonaan. On hyvä, jos liikuntaan liittyy ulkoilua edes 20 minuuttia päivässä. Talvella ulkoilun olisi hyvä tapahtua keskipäivän molemmin puolin, jolloin valoa on eniten.

On hyvä, jos liikuntaan liittyy reagoimista. Pelit, tanssi, marjastus ja sienestys virkistävät sekä kehoa että mieltä. Tanssi on mahdollisesti aivojen kuningasharrastus: liikuntaa, sosiaalisuutta, musiikkia, hauskanpitoa ja reagointia sopivassa suhteessa.

4. MITÄ MUUTA KANNATTAA HARRASTAA?

Musiikkiharrastus on erityisen hyvä aivoille. Minkä ikäisenä tahansa voi mennä elämänsä ensimmäistä kertaa kuoroon tai musiikkiryhmään. On myös laulutaidottomien laulukuoroja ja yhteislaulutilaisuuksia. Pelaamisen on useissa tutkimuksissa todettu olevan erityisen hyödyllistä aivoille, erityisesti lautapelien ja korttipelien. Myös yhteydenpito muihin ja toisten joukkoon meneminen on aivoille tärkeää. Lapsenlapsen perushomma on virittää isovanhempien kanssa toimiva kuvapuhelinyhteys. Yhteiset tavoitteet ovat eduksi, olipa kyse hyväntekeväisyydestä, lukupiiristä, käsitöiden tekemisestä yhdessä tai harrastuskerhoista. Jos harrastus saa sinut silloin tällöin nauramaan, se on terveellinen.

5. MITEN AIVOJA SUOJELLAAN?

Pyöräillessä käytetään kypärää, samoin työmaalla ja laskettelussa. Nyrkkeilyä en suosittele lainkaan, paitsi kuntonyrkkeilyä. Myös verenpaineen ja verensokerin tasojen tarkkaileminen on aivojen suojelua. Hyvät kolesteroliarvot suojelevat aivoja verisuonitukoksilta.

Aivoille myrkyllisiä aineita on tärkeä välttää nuoresta asti. Alkoholinkäyttö vahingoittaa aivoja; alkoholiriippuvuuteen on olemassa monenlaista apua työterveyshuollon keskusteluavusta aina katkaisuhoitoon asti. Liuotinaineet vahingoittavat hermostoa. Katso siis maalatessasi, liimatessasi ja puhdistusaineita käyttäessäsi pakkauksesta ohjeet tilan tuulettamiseen ja ota ne vakavasti – talvellakin.


Teksti: Maija Rauha Kuva: Dreamstime


TAKAISIN | TULOSTA | JAA FACEBOOKISSA | LÄHETÄ KAVERILLE
  Artikkelit
Nukkuminen tekee hyvää
Tukka hyvin, kaikki hyvin
Pentu tarvitsee aikaa ja huolenpitoa
Kaunis iho vauvasta vaariin
Verman on 30-vuotias lääkeyritys
10 keinoa kaunistua
Kauneuskirurgia ei ole turhamaisuutta
Turvallisuus on kiinni asenteesta
Elämä muuttui kertaheitolla
Ihmisen herkku voi olla koiran myrkky
Nopeus on valttia myrkytystilanteissa
10 keinoa tapaturmien ehkäisyyn
Vain terveenä rattiin!
Näin hoidat lasten tapaturmat

Tiesitkö tämän?
Totta ja tarua kauneudenhoidosta
Ensiapu
Parkinsonin tauti
Rasitusvammat
Tautien tarttuminen
Allergiat
Syöpä
Kipu
Diabetes
Psoriaasi
Endometrioosi
Mykoplasma
Lääkkeet
Auringonpistos
Fibromyalgia
Mahahaava
Osteoporoosi
Koliikki
Malaria
Kuivat silmät

5 kysymystä
5 KYSYMYSTÄ: KYNSISIENI
Aurinkolasit
Aivoterveys
Rakot ja hiertymät
Influenssarokotus
Tuoksuyliherkkyys
Eturauhassyöpä
Venähdykset ja nyrjähdykset
Hiilihydraatit
Aurinkokeratoosi
Jälkiehkäisy
Parkinsonin tauti
Lasten korvatulehdukset
Vesirakot
KKK-hoito
Sappikivet
Rasitusvammat
Siitepölyallergia
Turistiripuli
Menierin tauti

Apteekin hyllyltä
Ensiapulaukku
Lääkkeiden annosjakelu
Kinesioteipit
Borrex-punkkitesti
Punkkipihdit
Irti tupakasta
Kylmäpakkaukset
Lampaanvilla
Rakkolaastarit
Reseptit
Jumppakepit
Nenäkannu
Niveltuet
Lämpöhoito
Lääkemuistuttuja
Hiuksia voi hoitaa myös sisältäpäin
Punkkipihdit
Korvatulpat
Pitoa liukkailla

ARTIKKELIARKISTO

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Juhonkuja 10 B, 33300 Tampere, 040 502 1493 tai 0400 834 130, toimisto@omaplus.fi