![]() |
||||||||||
VASTAAJANA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOKSEN ROKOTUSOHJELMAYKSIKÖN YLILÄÄKÄRI HANNA NOHYNEK. Influenssa voi olla vakava tauti myös perusterveelle. Parhaan suojan tautia vastaan saa ottamalla rokotuksen ajoissa. Influenssarokotus on saatavilla terveyskeskuksissa marraskuusta alkaen, yksityissektorilla jopa tätä aiemmin. 1 MILLAISTA INFLUENSSATALVEA ODOTETAAN? Influenssakautta on mahdotonta ennustaa. Influenssavirukset kiertävät maailmaa ja saattavat muuntua lyhyessäkin ajassa. Jotakin osviittaa saamme kuitenkin siitä, millaiset virukset aiheuttavat tautia kesällä eteläisellä pallonpuoliskolla. Tarkka tieto tänä talvena käytettävien rokotteiden sisällöstä löytyy THL:n verkkosivuilta. Alle kaksivuotiaille tulee tarjolle pistettävän rokotteen lisäksi nenäsumuterokotetta, joka otettiin käyttöön Suomessa viime kaudella. 2 MILLOIN ROKOTE KANNATTAA OTTAA? Influenssakaudella rantautuu ensin yleensä A-virus ja myöhemmin toinen aalto eli B-virus. Molempia vastaan suoja tulisi hakea marras–joulukuussa. Jos rokotuksen ottaa myöhemmin, se saattaa suojata B-virukselta, mutta ei välttämättä ehdi muodostaa suojaa A-virusta vastaan. Suositus on ottaa rokote kaksi viikkoa ennen influenssaviruksen saapumista. Pienillä lapsilla kaksi viikkoa on kovin lyhyt aika, joten heidän tulisi saada rokotus jo aikaisemmin, etenkin jos he eivät ole aiemmin saaneet influenssarokotusta. Alle yhdeksänvuotias lapsi tarvitsee kaksi annosta kuukauden välein. Terveyskeskukset aloittavat rokotusten antamisen marraskuussa ja kertovat päivät ja kellonajat, jolloin rokotusta voi tulla hakemaan. Yksityisiltä lääkärikeskuksilta rokotuksen saattaa saada jo aikaisemmin. 3 KENEN ERITYISESTI TOIVOT OTTAVAN ROKOTUKSEN? Niiden, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joille influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä. Näihin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä apteekkien henkilöstö, raskaana olevat, yli 65-vuotiaat sekä 6–35 kuukauden ikäiset lapset. Riskiryhmiin kuuluvat myös tiettyjä, esimerkiksi sydän- ja keuhkotauteja sekä immuunipuutesairauksia sairastavat. Myös heidän lähipiirilleen suositellaan rokotuksen ottamista. Lisäksi varusmiespalvelukseen astuvat ovat oikeutettuja maksuttomiin rokotuksiin. 4 MITEN TURVALLINEN ROKOTE ON? Rokote on turvallinen. Rokotteisiin liittyy toki aina lievien haittojen, kuten pistospaikan kivun tai kuumereaktion, riski. Harvinaisempiin haittavaikutuksiin kuuluu muun muassa vakava allerginen reaktio, jonka saa noin yksi miljoonasta rokotetusta. Nenäsumuterokote sisältää eläviä heikennettyjä viruksia, joten siitä voi seurata nuhaoireita. 5 MITEN VARMAN SUOJAN ROKOTE ANTAA? Riippuu etenkin siitä, kuinka hyvin liikkeellä olevat virukset vastaavat rokotteessa olevia viruksia. Maailman terveysjärjestö WHO antaa helmikuun lopulla pohjoisella pallonpuoliskolla käytettävien rokotteiden sisällöstä ohjeistuksen, jonka perusteella rokotteet valmistetaan. Viruksilla on kuitenkin puolisen vuotta aikaa muuntua ennen rokotteiden käyttöönottoa. Myös ottamisajankohta vaikuttaa suuresti. Mitä myöhemmin rokotteen ottaa, sitä huonommin se suojaa virukselta. Kolmas suojan varmuuteen vaikuttava tekijä on rokotettavan oma immuniteetti, eli se, kuinka hyvin hänen kehonsa pystyy muodostamaan immunologisen suojan. Teksti: Viivi Käiväräinen ![]() |
Artikkelit![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() Tiesitkö tämän? ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() 5 kysymystä ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() Apteekin hyllyltä ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |