Tartuntatauteja eli infektiotauteja ovat sairaudet, joiden aiheuttaja on mikrobi, kuten bakteeri, virus, sieni tai alkueläin. Mikrobit kolkuttelevat oviamme iholla tai limakalvolla joka päivä. Tartunta ei kuitenkaan vielä merkitse sairastumista, koska elimistömme osaa puolustautua taudinaiheuttajia vastaan.

VESSAN OVENKAHVA ON KODIN MIKROBIPITOISIN PAIKKA.

TARUA. Moni muistaa siivouksen yhteydessä pyyhkiä vessan ovenkahvan ja wc-istuimen nupin, mutta sohvan käsinoja jää helposti pyyhkimättä. Erään Unicefin tutkimuksen mukaan se on useimmiten kodin pahin pöpöpesäke. Myös kaukosäätimet ja tietokoneiden näppäimistöt ovat melkoisia bakteeripesiä. Sinnikäs virus, kuten vatsatautia aiheuttava noro, voi pysyä hengissä kodin pinnoilla jopa toista viikkoa.

ULKOMAILLA KANNATTAA VÄLTTÄÄ JÄÄKUUTIOITA.

TOTTA. Jääkuutiot, pullottamaton vesi, raaka kala tai liha, jäätelö ja muut pakkaamattomat maitotuotteet, majoneesipohjaiset kastikkeet ja muut kylmät ruuat ovat huolellisen matkailijan kieltolistalla. Niistä voi saada ripulin tai vaikkapa hepatiitti A:n Hepatiitit ovat maksatulehduksia, ja niiltä voi suojautua rokotuksilla.

KUN AIVASTAT, AIVASTA HIHAAN.

TARUA. Toki hihaan aivastaminen on parempi kuin taudinaiheuttajien levittäminen ilmaan, mutta vielä parempi on aivastaa nenäliinaan ja heittää se sitten roskakoriin. Yksi avoin aivastus voi periaatteessa tartuttaa flunssan huoneelliseen ihmisiä. Aivastus on suojatoimi, jossa elimistö pyrkii poistamaan nenää ärsyttävät tekijät. Se voi kuitenkin johtua myös muusta kuin flunssasta, kuten allergiasta, joka ei leviä pisaratartuntana.

FLUNSSA VAI INFLUENSSA, IHAN SAMA.

TOTTA JA TARUA. Flunssan ja influenssan erottaminen toisistaan voi olla hyvin vaikeaa. Tautien oireet ja hoito ovat usein samanlaiset. Tärkeintä on hakeutua lääkärin hoitoon, jos korkea kuume ja voimakkaat kivut eivät mene itsestään ohitse 5–7 päivässä tai jos oireet palaavat oltuaan välillä heikommat.

KAIKILLA ON SAMA SUOJA TAUTEJA VASTAAN.

TARUA. Immuunipuolustus on yksilöllinen ja perustaltaan synnynnäinen. Elimistöllä on monia tapoja hylkiä ja tappaa mikrobeja, mutta toisten elimistö tekee sen tehokkaammin kuin toisten. Puolustusjärjestelmä on monimutkainen, eikä sen toimintaa tunneta täysin. Iho ja limakalvot torjuvat suuren osan taudinaiheuttajien hyökkäyksistä, ja ihmisen omat bakteerit ja verenkierrossa olevat aineet sekä solut osallistuvat työhön. Vastustuskyky kehittyy elämän varrella, kun keho kohtaa taudinaiheuttajia ja kehittää puolustusreaktion niitä vastaan. Pienillä lapsilla ja vanhuksilla sekä tiettyjä vakavia sairauksia sairastavilla on yleensä muita heikompi vastustuskyky.

Lue koko juttu OmaPLUS-lehdestä 3/16

Teksti: Maija Rauha Kuva: Dreamstime